Koe A 2027 – pisterajat, rakenne ja pääsyvaatimukset

Koe A on tekniikan ja luonnontieteiden yhteisvalinnan (DIA) digitaalinen kirjainkoe, jolla haetaan muun muassa diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksiin sekä matematiikan, fysiikan, kemian ja tietojenkäsittelytieteen yliopisto-ohjelmiin. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten koe rakentuu, miten pisteet kertyvät ja mitä pisterajoista tällä hetkellä tiedetään.

Tärkeää tietää: Koe A:n viralliset 2027-pisterajat eivät ole vielä olemassa. Pisterajat syntyvät vasta, kun hakijat ovat tehneet kokeen ja valinnat on tehty. Tällä sivulla esitetyt luvut perustuvat 2025–2026 tietoon eivätkä ole lupaus tulevasta.

Kokeen rakenne ja pisteytys

Koe A:sta voi saada enintään 120 pistettä, ja se jakautuu kolmeen osioon. Vuodesta 2025 alkaen kokeen rakenne ja pisteytys uudistuivat, joten uudet pisteet eivät ole vertailukelpoisia tätä edeltäneiden vuosien kanssa.

• Yhteinen osio (2 h, 60 p) – mittaa matematiikan osaamista, ongelmanratkaisua ja loogista päättelyä. Perustuu lukion lyhyen ja pitkän matematiikan pakollisten moduulien yhteisiin sisältöihin, joten myös lyhyen matematiikan lukija voi osallistua.
• Matematiikan syventävä osio (1 h, 30 p) – perustuu lukion pitkän matematiikan oppimäärään.
• Fysiikan ja kemian eriytyvä osio (1 h, 30 p) – sisältää kaksi fysiikan ja kaksi kemian tehtävää, joista vastaat vapaasti valiten kahteen.

Koe on aineistokoe: osa tehtävistä perustuu kokeessa jaettavaan materiaaliin. Omaa laskinta tai kaavakokoelmaa ei saa tuoda – käytössä on koejärjestelmän funktiolaskin ja etukäteen julkaistava kaavaliite.

Miten pisteet vaikuttavat valintaan?

Suurin osa aloituspaikoista täytetään todistusvalinnassa, ja loput valintakokeella (Koe A). Valintakoekiintiössä ratkaisevat juuri Koe A:n pisteet: hakukohteet asettavat hakijat paremmuusjärjestykseen koepistemäärän mukaan, ja paikat täytetään ylhäältä alaspäin, kunnes kiintiö on täynnä. Käytännössä "pisteraja" on viimeisen hyväksytyn hakijan pistemäärä – se ei ole etukäteen päätetty kynnys vaan syntyy hakijajoukosta.

Tästä seuraa kaksi asiaa. Ensinnäkin sama pistemäärä voi riittää yhteen hakukohteeseen mutta ei toiseen, koska suositut ohjelmat (esimerkiksi tietyt tekniikan alat suurissa kaupungeissa) vetävät enemmän korkeapisteisiä hakijoita. Toiseksi pisterajat heittelevät vuosittain hakijamäärän ja kokeen vaikeustason mukaan.

Pisterajat 2025–2026 – mitä luvuista voi päätellä

Koska 2027-rajoja ei vielä ole, paras vertailukohta on edellisten vuosien alimmat hyväksytyt pisteet, jotka DIA-yhteisvalinta julkaisee jälkikäteen. Tarkat hakukohdekohtaiset luvut kannattaa aina tarkistaa lähteestä – ne löytyvät DIA:n sivulta "Alimmat hyväksytyt pisteet". Yleinen havainto on, että suosituimmissa hakukohteissa valintakoekiintiön raja asettuu selvästi korkeammalle kuin pienemmän kysynnän aloilla.

Älä siis tuijota yhtä "maagista" pistelukua. Hyödyllisempää on tähdätä mahdollisimman korkeaan kokonaispisteeseen ja katsoa oman hakukohteesi historiallista rajaa suuntaa-antavana tavoitteena.

Pääsyvaatimukset

Koe A:han voi yleensä osallistua kuka tahansa hakukelpoinen hakija – erillistä ennakko-osaamisvaatimusta itse kokeeseen ei ole. Hakukohdekohtaisia kynnysehtoja kuitenkin on etenkin todistusvalinnassa: esimerkiksi diplomi-insinöörihakukohteissa edellytetään tyypillisesti hyväksyttyä pitkän matematiikan ylioppilaskoetta sekä riittävää arvosanaa matematiikasta, fysiikasta ja/tai kemiasta. Valintakokeen kautta hakeville kynnysehdot ovat usein joustavampia, mutta tarkista aina oman hakukohteesi valintaperusteet.

Käytännön aikataulu: DIA-koulutuksiin haetaan kevään toisessa yhteishaussa (2026 hakuaika oli 10.–24.3.2026), ja Koe A järjestetään alkukesästä. Vuoden 2027 tarkat päivämäärät julkaistaan myöhemmin valintaperusteiden yhteydessä.

Lähteet ja lisätietoa

Viralliset valintaperusteet, kynnysehdot ja jälkikäteen julkaistut alimmat hyväksytyt pisteet löytyvät DIA-yhteisvalinnan sivuilta (dia.fi) sekä yliopistovalinnat.fi-palvelusta. Tarkista aina ajantasaiset luvut suoraan näistä lähteistä ennen hakupäätöksiä.